Uusin silmin: Ruoholahden kanava
Ruoholahden kaupunginosa rakennettiin 1990-luvulla Helsingin kantakaupungin jatkeeksi. Aluetta halkovan kanavan suunnittelussa hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun klassisia aiheita aavistuksen modernisoidussa muodossa.
Kriisi ei tule yksin
Rakennetun ympäristön mukautumiskyky voi auttaa ehkäisemään kriisistä seuraavien toissijaisten kriisien puhkeamista, mikä antaa arkkitehdeille tärkeän roolin kriisien ratkaisijoina.
Korona-ajan arkkitehtuuria
Kysyimme kahdeksalta suomalaiselta arkkitehtitoimistolta, minkä parissa he ovat työskennelleet vuoden 2020 aikana.
Arkkitehtuuria kaikille?
Syyskuussa toimituksemme vastaanotti kulttuurialan toimijoiden Suomen kulttuurikentälle laajasti lähettämän Call for Action 2020 -kirjeen. Viestin keskiössä oli kutsu antirasistiseen toimintaan sekä aiheen organisaatiotasoiseen tarkasteluun liittyvä kysely. Halusimme reflektoida kirjettä ja sen herättämiä kysymyksiä.
Afrikan tulevaisuuksia
Afrikka kaupungistuu vauhdilla. Jos länsimaiset arkkitehdit haluavat olla mukana tässä kehityksessä, tarvitaan tiedostavuutta ja nöyryyttä, pohtii Korbinian Schütze.
Teollisuuden paluu
Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Hiekalle syntynyt Bauhausin perillinen
Tel Avivista löytyy noin 4 000 rakennuksen arkkitehtoninen suojelukohde 1930-luvulta. Se liitettiin Unescon maailmanperintökohteeksi monien vaiheiden jälkeen vuonna 2003.
Mikä tekee monumentin?
Pyysimme kolmea asiantuntijaa kertomaan, millainen on heitä kiinnostava arkkitehtuurimonumentti ja nimeämään yhden esimerkin.
Gardenian uusi elämä
Aalto-yliopiston opiskelijat visioivat uusia käyttöjä luontokeskukseksi suunnitellulle Gardenialle Helsingin Viikissä.