Teollisuuden paluu
Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Gardenian uusi elämä
Aalto-yliopiston opiskelijat visioivat uusia käyttöjä luontokeskukseksi suunnitellulle Gardenialle Helsingin Viikissä.
Hallinnon ja sivistyksen suomalainen monumentaaliliitto
Eduskuntatalon eteen valmistuneesta Kansalaistorista on muotoutunut keskustakirjastoineen Suomen itsenäisyydenajan monumentaaliaukio. Ilkka Törmä näkee aukion eräänlaisena jatkumona tsaarinajan Senaatintorille.
Pankkipalatsikin voidaan purkaa
Entinen STS:n konttorirakennus 1970-luvulta keskellä Tamperetta aiotaan purkaa korkeamman kehityksen tieltä, mutta perustelut eivät vakuuta Anselmi Moisanderia.
Uudet kolossit
Isot rakennuskokonaisuudet muovaavat uusiksi Helsingin kaupunkikuvaa. Antti Auvinen tutki ilmiötä valokuvaamalla.
Hiekalle syntynyt Bauhausin perillinen
Tel Avivista löytyy noin 4 000 rakennuksen arkkitehtoninen suojelukohde 1930-luvulta. Se liitettiin Unescon maailmanperintökohteeksi monien vaiheiden jälkeen vuonna 2003.
Mikä tekee monumentin?
Pyysimme kolmea asiantuntijaa kertomaan, millainen on heitä kiinnostava arkkitehtuurimonumentti ja nimeämään yhden esimerkin.
Kriittisen regionalismin uusi suunta
Arkkitehtuurilta vaaditaan yhä enemmän sosiaalista ja ekologista vastuuta. Paikallisuutta korostava kriittinen regionalismi voi tarjota yhden näkökulman globaalien ongelmien ratkaisuun, ehdottaaa jeesjeesgood-kollektiivi.
Muuttuvan maailman äärellä
Halu vaikuttaa vei arkkitehti Emma Hannulan muun muassa YK:n kansainvälisiin kokouksiin ja osoitti, että kehitysyhteistyötä tekevä arkkitehti voi olla paljon muutakin kuin rakennusten suunnittelija.