Suomalaiset pioneerit
Suomessa on viime vuosina rakennettu puusta yhä enemmän – ja yhä korkeammalle. Puukuokka Jyväskylässä ja Lighthouse Joensuussa ovat molemmat olleet valmistuessaan Suomen korkeimpia.
Tavoitteena valoisa asunto
Suomessa asuntojen luonnonvaloisuutta koskevat määräykset keskittyvät pääasiassa ikkunan kokoon, mutta todellisuudessa tämä ei kerro juuri mitään asuntojen valoisuudesta – vielä vähemmän viihtyisyydestä tai käytettävyydestä, pohtivat Jori Uusitalo ja Valentin Valotie.
Sääntelyn pitkä kaari
Lauri Jääskeläinen käy läpi Suomen rakentamisen sääntelyä ja lakimuutoksia aina 1700-luvulta nykypäivään. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on taas käynnissä.
Asumistutkija: ”Luonnonvalo vaikuttaa asunnon avaruudentuntuun ja mukautumiskykyyn”
Miten luonnonvalo vaikuttaa asumisen laatuun? Asumistutkija Sini Saarimaa kirjoitti kommentin liittyen artikkeliin "Tavoitteena valoisa asunto".
Monitilatoimiston kääntöpuoli
Montilatoimisto lisää vuorovaikutusta ja synnyttää innovaatioita – tai sitten ei. Akatemiatutkija Virve Peteri on tutkinut 2010-luvun työtiloja. Millaisia vaikutuksia monitilatoimistolla on työskentelyyn?
Tupa, kirkko ja tanssilava
Pieni kylätalo Puuhi syntyi soinilaisten omasta aloitteesta paikaksi erilaisille kulttuuritapahtumille. Suunnittelijaksi haluttiin ehdottomasti omalta kylältä lähtöisin oleva arkkitehti, Anssi Lassila.
Kaupunkitalo sukupolvien ketjussa
Kotkan torin laitaa täydentävä talo on uusin vaihe äitien ja tyttärien jo kolmessa sukupolvessa hallitseman tontin historiassa. Uudisrakennuksen vuokratuotoilla ylläpidetään jatkossa myös tontin vanhoja rakennuksia.
Romantiikkaa ja kosmisuutta
Vuoden 2019 lopulla ratkennut Kansallismuseon laajennuksen suunnittelukilpailu saa Mika Savelan pohtimaan kysymyksiä arkkitehtuurin ja kansallisen tarinan suhteesta.
Kuinka jakaa kestävästi?
Jakaminen on nykykulttuurin trendi-ilmiö, joka näkyy myös asumisessa. Harkiten käytettynä jakamisesta voisi olla kestävän kaupunki- ja asuntosuunnittelun työkaluksi, esittää Annamari Vesamo.