Vastausten etsimistä
Viimeaikaisten keskustelujen ja arkkitehtuuritapahtumien valossa tuntuu, että arkkitehdit väistelevät isoja aiheita ja esimerkiksi ympäristökysymyksiä. Pertti Solla pohtii tulevaisuutta ja arkkitehtuurin roolia sen rakentamisessa.
Chatteja, botteja ja hohtodiodeja
Teknologian kehitys saa Kaisa Karvisen pohtimaan, mitä julkisella tilalla tänä päivänä tarkoitetaan.
Kopioi ja korvaa
Kysymys siitä, miten arkkitehtuuri tulee vaikuttamaan virtuaalitodellisuuden kehittymiseen, on yhtä mielenkiintoinen kuin se, miten virtuaalitodellisuus vaikuttaa arkkitehtuuriin, Pekka Airaxin ja Yiliu Shen-Burke pohtivat ja esittelevät virtuaalisen Venäjän paviljonki -projektin.
Käärmetalon korjannut arkkitehti: ”Yhteistyö on harvoin toiminut yhtä hyvin kuin tässä kohteessa”
Arkkitehti Mona Schalin kertoo Käärmetalon peruskorjauksen vaiheista ja ylipäänsä modernin arkkitehtuurin korjaamisesta.
Feminismi arkkitehdin työkaluna
Feminismi ei ole 2010-luvulla pelkästään naisasiaa vaan pyrkii ymmärtämään laajemmin identiteettejä. Yleistämisen sijaan suunnittelun lähtökohtana on yhteisöjen ja yksilöiden kirjo, Marja Rautaharju tuo esille.
Naisverkosto sai alkunsa
Naiset alkoivat harjoittaa arkkitehdin ammattia Suomessa 1900-luvun alussa. Naisarkkitehdit perustivat oman yhdistyksen, Architectan, 1940-luvulla. Pirkko-Liisa Schulman kirjoittaa yhdistyksen vaiheista.
ARK 7/1971: Avotilakoulu – tulevaisuuden koulu?
Osmo Lappo kirjoitti vuonna 1971 koulusuunnittelun uusista tuulista. Teksti on julkaistu alun perin Arkkitehti-lehden numerossa 7/1971.
Arkistosta: 1950-luvun asuntotuotannon arviontia – kehittyneisyyttäkö?
Asuntotuotanto ei ole kehittynyt hyvään suuntaan 1950-luvulla, analysoi Esko Suhonen numerossa 10/1960.
Arkistosta: Rakennustaiteen näkoaloja – Suomen Arkkitehtiliiton neuvottelupäivillä 1956 pidetty alustus
Aulis Blomstedt pohti suomalaisen arkkitehtuurin tyyliiä, rationaalisuutta, suomalaisuutta ja kansainvälisyyttä alustuksessaan Arkkitehtiliiton neuvottelupäivillä vuonna 1956.