Arkkitehtuuria veden, auringon ja ilman ehdoilla
Arkkitehtuurin ekologisuus typistyy usein tarkoittamaan vain rakennusten teknistä suorituskykyä. Japanilaisarkkitehti Hiroshi Sambuichin poeettisempi lähestymistapa inspiroi Maiju Suomea.
Takaisin asiantuntijaksi
Arkkitehdit voivat vaikuttaa siihen, mikä on kestävää rakentamista. Siihen sitoisi alan etiikkakin, mutta ymmärtävätkö arkkitehdit vastuunsa? kysyy Lars-Erik Mattila.
Ekologisen asumisen jäljillä
Talo Kissankäpälä on yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisistä uusien energiamääräysten jälkeisistä omakotitaloista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto.
Hanasaari hiilen jälkeen
Aalto-yliopiston viime kesän studiokurssilla suunniteltiin hiilenjälkeistä aikaa.
Maisema-analyysin uudet tasot
Perinteiset maisema-analyysit kaipaavat päivittämistä kaupunkien tiivistyessä. Esimerkiksi hulevedet ovat paitsi osa ekologisia systeemejä niiden hallinta voi myös muodostaa kaupunkilaisille merkityksellisiä paikkoja, Daniel Falck esittää.
Klassikon paluu – suunnittelijat ja tilaaja kertovat suurlähetystön peruskorjauksesta
Arkkitehtitoimisto ALA suunnitteli Suomen New Delhin -suurlähetystön peruskorjauksen 2013–2018. Suunnittelijat ja tilaaja kertovat pitkästä, kahden kulttuurin yhteistyönä toteutetusta kunnostusprojektista.
Uusia näkökulmia satavuotiaaseen Bauhausiin
Anja Neidhardt tuo esille Bauhausin toimintaa ja ideologiaa kriittisessä valossa. Viimeaikaiset uudet tulkinnat avartavat ymmärrystämme juhlitusta taide- ja arkkitehtuurikoulusta.
Bauhaus on kuollut, eläköön Bauhaus!
Bauhausin satavuotisjuhlan kunniaksi kolmessa saksalaiskaupungissa on päätetty rakentaa ja avata uudet Bauhaus-museot. Hankkeet ovat herättäneet ristiriitaista palautetta, raportoi Korbinian Schütze.
Vastakohtaisuuksien vetovoima
Juhani Pallasmaa löytää Alvar Aallon ja Le Corbusierin ajattelusta sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Julkaisemme alun perin Jari Jetsosen valokuvanäyttelyn katalogia varten kirjoitetun esseen.