Tiivistetty kaupunkimaisema kaipaa elintilaa
Kaupunkiluonto ei voi olla vain tieteen ja tekniikan ratkomaa terveellistä ja turvallista, näkee maisema-arkkitehti Meri Mannerla-Magnusson.
Natura conclusa
Miltä kaupungit näyttäisivät, jos ne suunniteltaisiin ensisijaisesti muille kuin ihmiselle?
Mannerheim metsässä – kahden arkkitehti-taiteilijan dialogi
Mistä tämän hetken julkinen taide ja sen tilaaminen kertoo?
Kaupunkimetaboliaa
Luonnosta inspiroitunut käsite 1960-luvulta skaalaa joustavuuden kaupungin mittakaavaan.
Miten integroidun suomalaiseen työelämään?
Kielen oppiminen on ainoa tapa päästä syvällisesti sisään kulttuuriin, näkee Martino De Rossi.
Miten arkkitehtitoimisto voi työyhteisönä tukea monikulttuurisuutta?
Monissa suomalaisissa arkkitehtitoimistoissa urakatto tulee ulkomaisille ammattilaisille usein vastaan jo alaisasemassa, kokemustasosta riippumatta, kirjoittaa Gülcan Ozan.
Mitä arkkitehti voi oppia muiden maiden työkulttuureista?
Suomessa suunnitteluhankkeiden toteutusprosessi on erittäin standardisoitu ja lakiin sidottu. Intiassa taas asioita pallotellaan paljon edestakaisin työmaan ja suunnittelupöydän välillä, mikä korvaa standardisoinnin puutteen, vertaa Sudar Oli Gunasekaran.
Suomalainen (post)modernismi?
1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt.
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.