Arkkitehtuuri digitaalisuuden jälkeen
Kulttuurimme ja ympäristömme muuttuu vähitellen yhä laajemman digitalisaation myötä. Miten muuttuva digitodellisuus vaikuttaa arkkitehtuurin harjoittamiseen, siitä puhumiseen, sen arviointiin ja esittämiseen? kysyy Mika Savela.
Opiskelijoiden ensikokemuksia Väreestä
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu aloitti syyslukukauden 2018 uudessa päärakennuksessa Väreessä Espoon Otaniemen kampuksella. Miltä uusi rakennus vaikuttaa opiskelijoiden näkökulmasta?
Sukkahousutehtaasta taidekouluksi
Hieman ennen Aalto-yliopiston uuden kampuksen avautumista myös Viron taideakatemia muutti uusiin tiloihin. Millaisessa ympäristössä taiteita ja suunnittelua opiskellaan Tallinnassa?
Käärmetalon korjannut arkkitehti: ”Yhteistyö on harvoin toiminut yhtä hyvin kuin tässä kohteessa”
Arkkitehti Mona Schalin kertoo Käärmetalon peruskorjauksen vaiheista ja ylipäänsä modernin arkkitehtuurin korjaamisesta.
Feminismi arkkitehdin työkaluna
Feminismi ei ole 2010-luvulla pelkästään naisasiaa vaan pyrkii ymmärtämään laajemmin identiteettejä. Yleistämisen sijaan suunnittelun lähtökohtana on yhteisöjen ja yksilöiden kirjo, Marja Rautaharju tuo esille.
Naisverkosto sai alkunsa
Naiset alkoivat harjoittaa arkkitehdin ammattia Suomessa 1900-luvun alussa. Naisarkkitehdit perustivat oman yhdistyksen, Architectan, 1940-luvulla. Pirkko-Liisa Schulman kirjoittaa yhdistyksen vaiheista.