ark
Aziza Lon kokeelliset värikartat kertovat paitsi kaupunginosien väreistä myös niiden kokemisesta.
1800-luvun arkkitehtuuritekstit tarjoavat rikkaan aineiston modernin arkkitehtuurin uudelleentulkintoihin. Esimekriksi vaatimus ”oman aikamme arkkitehtuurista” on toistunut 1800-luvun puolivälistä aina nykypäivään asti.
Tuplaelämäkerta kahdesta varhaisesta arkkitehtinaisesta avaa näkymän 1900-luvun vaihteen arkkitehtien työhön ja sukupuolten tasa-arvoon.
Värisuunnittelusta on runsaasti tutkimustietoa, mutta se on kantautunut vain heikosti Suomeen. Väritutkija Saara Pyykkö avaa, mitä arkkitehdin kannattaisi tietää väristä.
Maalattu arkkitehtuuri muuttuu ihanteiden mukaan. Kuinka lukea värin eri kerroksia?
Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoa tavoittelee vuonna 2024 neljä uudisrakennusta ja yksi peruskorjaushanke. Niiden arkkitehtonisessa ilmaisussa voi erottaa kaksi päälinjaa.
Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä”, kirjoittavat kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia.
Väri on arkkitehtuuriin erottamattomasti kuuluva ominaisuus, jolla on kuvataiteen kehityksestä erillinen perinteensä.
Arkkitehti Suvi Tyynilä halusi Helsingin Kuninkaantammesta ja Honkasuosta lämpimät, kodinomaiset ja yhteisölliset paikat. Siinä väreillä oli oma tehtävänsä.
Valolla pystytään virittämään rakennusta näyttämään paremmalta, sanoo valosuunnittelija Roope Siiroinen.
Professori Pentti Kareojan mielestä kaupungin värisuunnitteluun tarvitaan kokonaisvisioita.
Kotkan uusi tapahtumakeskus on Arkkitehtitoimisto Alan viimeisin tulkinta veistoksellisen pääjulkisivun teemasta.
Erikoisesti nimetty kirja kokoaa yhteen berliiniläisen Raumlaborberlin-arkkitehtikollektiivin töitä 25 vuoden ajalta.
Pitkävaikutteiset globaalit ilmiöt jäävät liian usein käsittelemättä, kun puhutaan kaupungeissa tapahtuvista muutoksista.
