ark
Lauttasaaren kirkon peruskorjaus osoitti, että 1950-luvun kirkkorakentamisen henki sopii poikkeuksellisen hyvin myös nykyisen seurakuntaelämän tarpeisiin.
Taidemuseo Tammisaaressa osoittaa, että arkkitehtuurilla on osansa pienten paikkakuntien elinvoiman lisäämisessä.
Bruno Eratin puolen vuosisadan takaiset ajatukset kestävästä rakentamisesta ovat yhä paras suomalainen esimerkki ekologisesta arkkitehtuurista, näkee Pekka Hänninen.
Kuka Reima Pietilä oikeastaan oli? Roger Connah muistelee pitkäaikaista ystäväänsä.
Mikä tekee Dipolista niin ainutkertaisen? Moisés Royo analysoi Reima Pietilän arvoituksellisimman rakennuksen muotokieltä.
Tuusulan uusi lukio ja kulttuuritalo Monio on rakennettu hirrestä – mutta se on pikemminkin uraauurtava teollisen rakentamisen kokeilu kuin kunnianosoitus perinteisille rakennusmenetelmille.
Tuusulalainen päiväkoti pyrkii kestävyyteen ja tarjoaa lapsille kiinnostavia tilakokemuksia.
Hyytiälän metsäaseman uusi päärakennus tuo tuulahduksen Japania suomalaiseen järvimaisemaan.
Kuva: Marko Huttunen Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa työpaikkakeskittymä muuntuu vähitellen käveltäväksi kaupunginosaksi. Alueen uusin vetonaula on pieni tapahtumapaviljonki, jolla on kokoaan suurempi tehtävä.
Arkkitehti-lehden numerosta 1970-luvun kynnykseltä löytyy modernistinen manifesti.
Esseekokoelma puuarkkitehtuurista tarjoaa lyhyitä tekstejä nykyajan nopeaan sykliin.
1960- ja 70-lukujen rakennuksille olisi tarjolla purkamisen lisäksi useita mahdollisia tulevaisuudenkuvia.
Reima Pietilä on helppo nähdä edelläkävijänä ajattelutavalle, joka huomioi luonnon samanarvoisena tekijänä ihmisen kanssa, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Lähiöiden harmaiden betonimöhkäleiden lisäksi 1970-luvulla syntyi kauaskantoisia uudistuksia suomalaiseen rakentamiseen ja varsinkin sitä ohjaavaan ajatteluun.
Mikä on puuarkkitehtuurin kiinnostavin kehityssuunta tällä hetkellä? Kysyimme puun parissa työskenteleviltä arkkitehdeilta, millaisesta puuarkkitehtuurista he haaveilevat.
