Jutut

Kaikki

Pääkirjoitus — 1.5.2022

Pääkirjoitus 5/2022: Suomi purkaa, mutta kuinka pitkään?

Suomessa puretaan vuosittain noin 4 000 rakennusta. Olisiko mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa rakennuksia purettaisiin vain siinä tapauksessa, että se on ehdottoman välttämätöntä?

Kirja — 1.5.2022

Ilmakirja antaa äänen painovoimaisen ilmanvaihdon kannattajille

Ilmakirja tarjoaa kattavimman olemassa olevan suomenkielisen esityksen painovoimaisesta ilmanvaihdosta. Intohimoisesti aiheeseensa suhtautuvassa tietokirjassa on myös pamflettimaisia piirteitä.

Tutkimus — 1.5.2022

Arkkitehti muutoksen välittäjänä

Tyhjillään olevien tilojen väliaikaiskäyttö on viime vuosikymmeninä tunnistettu kestäväksi ja osallistavaksi keinoksi kehittää kaupunkeja. Väliaikaiskäyttöjen parissa toimiminen voi olla arkkitehdeille myös keino kyseenalaistaa perinteistä suunnittelutyötä rajoittavia rakenteita.

Pääkirjoitus — 1.4.2022

Pääkirjoitus 4/2022: Rakennettuja unelmia

Onko omakotitaloasumisen ihanne menneisyyttä vai tulevaisuuden ratkaisu?

Mitkä ovat ihannekodin kriteerit? – Kokeneet asuntosuunnittelijat vastaavat

Pyysimme asuntosuunnittelun parissa toimivia arkkitehteja lähettämään kuvan mielestään ihanteellisesta kodista tai hyvästä asunnosta.

Kolumni — 1.4.2022

Ekokatastrofi edellyttää negatiivisia ideoita

Arkkitehtien on päästävä eroon sellaisesta idealismista, että tehtävämme olisi löytää ratkaisu kaikkiin ongelmiin, kirjoittaa Julius Jääskeläinen.

Mistä syntyy kestävä asuinympäristö? – Tutkijat kokosivat tarkistuslistan

Monet asuntotuotannon nykytrendit huolestuttavat asiantuntijoita, sillä ne vaarantavat asukkaiden hyvinvoinnin, ja heikko mukautumiskyky povaa rakennuksille lyhyttä käyttöikää. Tampereen yliopiston tutkijat kokosivat asuntosuunnittelun laatutekijöistä tarkistuslistan.

Essee — 1.4.2022

Arkkitehti viihtymisen asiantuntijana, ennen ja nyt

Arkkitehdeilla on suuri yhteiskunnallinen vastuu elinympäristöjen suunnittelijoina. Merkityksellisintä arkkitehtuuri on silloin, kun se rakentuu ikivanhalle ympäristösuhteelle, pohtii Kaj Nyman.

Gustaf Estlander, asuntoarkkitehtuurin romantikko ja liikemies

Reilu sata vuotta sitten Helsingissä toimi arkkitehti, joka saavutti taloudellista voittoa rehevän romanttisilla kerrostaloillaan.

Asuntokriisin onnenonkijat

Kaupungeissa eri puolilla maailmaa kärsitään pitkittyneen asuntokriisin vaikutuksista. Ratkaisuksi on esitetty asuminen palveluna -mallia (HaaS), mutta ketä se oikeastaan hyödyttää?

Analyysi — 1.4.2022

Uusin silmin: Talo Lehtovuori

Arkkitehti Olli Lehtovuoren oma talo on toiminut jo puolen vuosisadan ajan asuntoarkkitehtuurin laboratoriona. Paritupaan perustuva muunneltava pohjaratkaisu olisi käyttökelpoinen tänäkin päivänä.

Arjen koventiot

Koti-teemanumerossa esiteltävät rakennukset saivat Fernando Nieton pohtimaan, miten syntyy hyvä asuinrakennus.

Näyttely — 1.4.2022

Liian pieni epäonnistumaan?

Arkkitehdin talo -näyttely esitteli seitsemän alle 30 neliömetrin kokoista asuinrakennusta osana Fiskarsin taiteen ja muotoilun biennaalia, mutta näyttelyn viesti jäi lopulta epäselväksi, kirjoittaa Lee Marable.

Kirja — 1.4.2022

Yksityisen ja yhteisen uudet muodot

Dogma-arkkitehtuuritoimiston uusi kirja kyseenalaistaa kodin ja julkisen tilan erottelun.