Jutut

Kaikki

Kohdearvio — 1.3.2022

Paluu perusteisiin

Finlandia-talon perusparannustöiden ajaksi sen viereen on noussut siirrettävä, väliaikainen kokous- ja tapahtumatila. Väistötilakonseptin juurettomuudesta huolimatta rakennus muodostaa intiimin yhteyden ympäristöönsä, kirjoittaa Lee Marable.

Suunnittelijalta — 1.3.2022

Pikku-Finlandian arkkitehti: ”Meillä oli sopivasti kunnianhimoa ja näyttämisen tahtoa”

Finlandia-talon peruskorjauksen ajaksi sen viereen rakennettu tilapäinen väistötila, Pikku-Finlandia, oli näytön paikka kolmelle arkkitehtiopiskelijalle.

Kohdearvio — 1.3.2022

Keidas kosken partaalla

Vantaan Tikkurilankosken uudistetuilla ranta-alueilla punoutuvat yhteen kulttuuriympäristö ja luonto.

Suunnittelijalta — 1.3.2022

Kokoaan kookkaampi paviljonki

Lahden vuosi Euroopan kulttuuripääkaupunkina 2021 poiki paviljongin, joka herätti aluksi ilmastonmuutoskeskustelua keskellä Helsinkiä ja toimii nyt hiljaisen juna-asemanseudun suunnannäyttäjänä.

Suunnittelijalta — 1.3.2022

”Metsässä käydessä on rieponut, kuinka laavut ovat tunkkaisia ja ankeita” – Retkeilevät arkkitehdit suunnittelevat nyt uudenlaista retkeilyarkkitehtuuria

Pelkistetyt retkeilyrakennelmat Tampereen seudulla ja Urho Kekkosen kansallispuistossa päivittävät retkeilyarkkitehtuurin pitkää perinnettä 2020-luvulle.

Näyttely — 1.3.2022

Rakenteita ja musiikkia Pariisissa

100-vuotisjuhlavuoden näyttely esittelee Iannis Xenakisin keskeisimmät saavutukset musiikin ja arkkitehtuurin saralla.

Kirja — 1.3.2022

Rakkaudesta elämään

Kahdeksantoista vihkosta kokoavat yhteen Pritzker-palkitun arkkitehti Peter Zumthorin keskustelut 17 eri taiteilijan ja taitajan kanssa.

Kirja — 1.3.2022

Puutarhanhoidon pimeä puoli

Hakemistomainen kirja kokoaa yhteen puutarhanhoitoon liittyviä erilaisia ilmiöitä.

Pääkirjoitus — 1.3.2022

Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla

Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat rakennusalan uudistamaan käytäntönsä perinpohjaisesti lähivuosina. Samalla on aiheellista pohtia luonnon ja rakennetun ympäristön suhdetta teoreettisemmistakin lähtökohdista, kirjoittaa Kristo Vesikansa.

Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?

Arkkitehtuurihistorioitsija Barnabas Calder tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja tulevaisuutta energiankäytön näkökulmasta.

Essee — 1.3.2022

Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle

Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.

Essee — 1.2.2022

Unholan väki

Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.

Ilmiöt — 1.2.2022

Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?

Arvind Ramachandran haastatteli erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia heidän kokemuksistaan arkkitehtuurikeskustelusta ja tavoista, joilla sen nykyiset puutteet voitaisiin korjata.

Ilmiöt — 1.2.2022

Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus

Ainutlaatuisuus tai harvinaisuus määrittävät useimmiten sen, millaiset rakennukset arkkitehtuurin alalla nostetaan esiin ja mitä lopulta halutaan suojella. Miten käy tavanomaisen ympäristön, joka ei täytä kumpaakaan kriteeriä?

Ilmiöt — 1.2.2022

Syvää, syvempää, syvintä empatiaa

Suunnitellessaan rakennusta arkkitehti miettii tulevia käyttäjiä ja kenties jopa tekee yhteistyötä heidän kanssaan. Empatian avulla on mahdollista rakentaa siltoja toimijoiden välille. Helena Sandman määritteli väitöstutkimuksessaan kolme empatiatyyppiä.

Jutut

Paluu perusteisiin

Pikku-Finlandian arkkitehti: ”Meillä oli sopivasti kunnianhimoa ja näyttämisen tahtoa”

Keidas kosken partaalla

Kokoaan kookkaampi paviljonki

”Metsässä käydessä on rieponut, kuinka laavut ovat tunkkaisia ja ankeita” – Retkeilevät arkkitehdit suunnittelevat nyt uudenlaista retkeilyarkkitehtuuria

Rakenteita ja musiikkia Pariisissa

Rakkaudesta elämään

Puutarhanhoidon pimeä puoli

Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla

Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?￼

Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle

Unholan väki

Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?

Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus

Syvää, syvempää, syvintä empatiaa

Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?