Jutut

Kaikki

Pääkirjoitus — 1.2.2020

Pääkirjoitus 2/20: Aidat ja kynnykset

Mihin arkkitehtuuri tarvitsee sääntöjä ja sääntelyä?

Puheenvuoro — 1.2.2020

Radikaaleja ratkaisuja

Lontoossa arkkitehdit järjestäytyvät ammattiliikkeiden ulkopuolella vaatimaan tilaajilta kestävämpiä toimeksiantoja ja alalle inhimillisempiä käytäntöjä. Mitä suomalaiset arkkitehdit voisivat oppia lontoolaisilta? pohtii Lee Marable.

Ilmiöt — 1.2.2020

Suomalaiset pioneerit

Suomessa on viime vuosina rakennettu puusta yhä enemmän – ja yhä korkeammalle. Puukuokka Jyväskylässä ja Lighthouse Joensuussa ovat molemmat olleet valmistuessaan Suomen korkeimpia.

Juttukokoelma — 6.1.2020

Arkkitehti-lehti juhlistaa kansainvälistä naistenpäivää

Juhlistaaksemme sunnuntaina 8. maaliskuuta vietettävää kansainvälistä naistenpäivää kokosimme naistenpäivänviikonlopulle luettavaksi naisarkkitehteja käsitteleviä juttuja lehdestämme viime vuosilta.

Käyttäjältä — 1.1.2020

Tupa, kirkko ja tanssilava

Pieni kylätalo Puuhi syntyi soinilaisten omasta aloitteesta paikaksi erilaisille kulttuuritapahtumille. Suunnittelijaksi haluttiin ehdottomasti omalta kylältä lähtöisin oleva arkkitehti, Anssi Lassila.

Kohdearvio — 1.1.2020

Kaupunkitalo sukupolvien ketjussa

Kotkan torin laitaa täydentävä talo on uusin vaihe äitien ja tyttärien jo kolmessa sukupolvessa hallitseman tontin historiassa. Uudisrakennuksen vuokratuotoilla ylläpidetään jatkossa myös tontin vanhoja rakennuksia.

Suunnittelijalta — 1.1.2020

Kaupan kampus

JKMM suunnitteli Keskolle uuden pääkonttorin Helsingin Kalasatamaan. K-kampuksella 1 800 työntekijää kohtaavat toisiaan – ja itse rakennus pyrkii kohtaamaan ympärille rakentuvan kaupungin.

Kohdearvio — 1.1.2020

Paradigman muutos

Mikko Summanen vierailee Jätkäsaaren peruskoulussa, joka on yksi ensimmäisistä suomalaisista koulurakennuksista, joissa uuden opetussuunnitelman pedagogisia tavoitteita on pyritty tukemaan tilaratkaisuilla. Se on myös AOR Arkkitehtien ensimmäinen toteutunut julkinen rakennus.

Analyysi — 1.1.2020

Romantiikkaa ja kosmisuutta

Vuoden 2019 lopulla ratkennut Kansallismuseon laajennuksen suunnittelukilpailu saa Mika Savelan pohtimaan kysymyksiä arkkitehtuurin ja kansallisen tarinan suhteesta.

Puheenvuoro — 1.1.2020

Kuinka jakaa kestävästi?

Jakaminen on nykykulttuurin trendi-ilmiö, joka näkyy myös asumisessa. Harkiten käytettynä jakamisesta voisi olla kestävän kaupunki- ja asuntosuunnittelun työkaluksi, esittää Annamari Vesamo.

Henkilö — 1.1.2020

Uusia ääniä

Uusi Kaupunki -kollektiivi tunnetaan erityisesti osallistavasta ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvasta kaupunkisuunnittelun tavastaan. Toimittuaan jo yli seitsemän vuotta eri puolilla Suomea kollektiivi tähyää nyt ulkomaille.

Pääkirjoitus — 1.1.2020

Pääkirjoitus 1/20: Yhteismaalla

Miten yhteisyys, yhteisöllisyys ja osallistuminen näkyvät tämän päivän arkkitehtuurissa? Tarvitsemmeko vielä yhteisiä, jaettuja tulevaisuusvisioita?

Ilmiöt — 1.1.2020

Jakamisen manifesteja asuntoarkkitehtuurissa

Miten yhteisöllisyys ja jakamisen kulttuuri voisivat näkyä asuinrakentamisessa? Katja Maununaho tarkastelee Keski-Euroopan integroidun asumisen kohteita.

Ilmiöt — 1.1.2020

Monitilatoimiston kääntöpuoli

Montilatoimisto lisää vuorovaikutusta ja synnyttää innovaatioita – tai sitten ei. Akatemiatutkija Virve Peteri on tutkinut 2010-luvun työtiloja. Millaisia vaikutuksia monitilatoimistolla on työskentelyyn?

Kolumni — 1.1.2020

Jakamisesta

Lontoolaisen arkkitehtuurikollektiivi Assemblen toimintaan kuuluu vahvasti yhteisöllisyys, mutta sen jäsenet eivät silti tavoittele samoja asioita. Jane Hall avaa kolumnissaan kollektiivin työskentelytapoja.