Näkymiä aallonpohjalta
Jos laskusuhdanteessa on jotain hyvää, tarjoaa se ainakin tilaisuuden arvioida kriittisesti edellisen nousukauden tuloksia, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Mitä opimme edellisestä nousukaudesta?
Asuntorakentaminen on ollut pysähdyksissä jo parin vuoden ajan. Edeltäneen noususuhdanteen aikana rakennetut asunnot ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä heikosta laadustaan. Kysyimme viideltä arkkitehdilta, mitä pitäisi tehdä toisin, kun asuinrakentaminen lähtee jälleen nousuun.
Itselle tehty
Kun arkkitehti tai tilaaja rakentaa asuinkerrostalon itselleen, syntyy usein perusasuntotuotantoa kiinnostavampia kokonaisuuksia – esimerkiksi teatteriyhteisön tukikohta tai arkkitehtuurilehden toimituksen ja asunnon yhdistelmä.
Kohti yhteisasuntosuunnittelua
Yhteisasuminen haastaa totutut hyvän asuntosuunnittelun periaatteet.
Yhdessä vahvempina
Yhdessä asuessa erilaisuus voi muuntua vastavuoroisuudeksi, jossa asukkaat auttavat toisiaan.
Käsite: Seurallisuus – ”Seurallinen tila houkuttelee kohtaamaan”
Siinä missä yhteisön perustana on yleensä jokin yhteinen tarkoitus tai etu, sosiaalisen vuorovaikutuksen tavoitteena voi olla myös puhtaasti toisten seurassa viihtyminen. Tätä ajatusta konkretisoi seurallisuuden käsite, näkee Katja Maunuaho.
Sosiaalipalatsin toteutunut utopia
1800-luvun Ranska ja pieni Guisen kaupunki noin 200 kilometriä Pariisista pohjoiseen tarjoavat inspiraatiota yhteisöllisemmille asumisen ideoille.
12 000 vuotta Suomen rakentamista
Uusi yleisesitys Suomen arkkitehtuurin historiasta sisällyttää tuttuun tarinaan esihistorialliset rakennelmat, Saamenmaan rakennusperinteen ja ympäristönäkökulmia.
Vielä yksi monumentti?
Eteläsataman kehittämisvaiheet 2000-luvulla eivät anna kovin mairittelevaa kuvaa Helsingin kaupunkisuunnittelukoneiston kyvystä ratkoa keskeisen alueen ongelmavyyhtiä, näkee Kristo Vesikansa.