Pääkirjoitus 2/19: Hajaantuva joukko
Arkkitehdit ovat pitkään olleet eräänlainen ryhmittymä. Yhtenäisyys on Suomen kaltaisessa pienessä maassa ollut voimavara, ja arkkitehtius ainakin jossain määrin jaettu kokemus.
Näkyviä seiniä
Prosenttitaide on integroitu Anttinen Oiva Arkkitehtien suunnitteleman päiväkoti- ja koulurakennuksen julkisivuun Jätkäsaaressa.
Kaupunki ja kampus
Helsingin Myllypuroon rakentuvan Metropolia Ammattikorkeakoulun suurkampuksen ensimmäinen osa avattiin tammikuussa 2019. Elina Koivisto vierailee rakennuksessa.
Tarkasti puiden lomassa
Energiatehokkuus ja tontilla kasvavat tammet ohjasivat AFKS Arkkitehteja Vantaan Vaaralan päiväkodin suunnittelussa.
Oppeja koulusta
Suomen ensimmäinen massiivipuinen koulurakennus Kuhmon Tuupalaan rakennettiin paikallisen tehtaan tuottamista elementeistä. Rakennusmateriaali tuotti uutta tietoa myös suunnittelijoille.
Rakennus, joka katosi – Alvar Aallon Viipurin kirjasto
Laura Bergerin vuonna 2018 valmistunut väitöskirja Aalto-yliopistoon käsittelee Viipurin kirjaston vaiheita.
Neroyksilöstä arkkitehtikollektiiviin
Ajatus arkkitehdista maailmanparantajana ei ole yksinomaan positiivinen kehityssuunta, jos arkkitehtuurin tuotantoa ja arkkitehdintyötä ei määritellä uudelleen rakenteellisella tasolla, kirjoittaa Aleksi Lohtaja.
Sukupuolittuneita näkymiä
Arkkitehdintyön tasa-arvon edistämiseen ja sukupuolittuneiden rakenteiden purkamiseen tarvitaan kaikkia arkkitehtuurin parissa työskenteleviä, kannustaa Hanna Tyvelä.
Mitä kaupungille kuuluu?
Digitaalisuuden kehitys saa aikaan kaupunkitiloissa ja niiden käytössä muutoksia, joihin myös suunnittelun ohjauksen tulisi ottaa aktiivisesti kantaa, ehdottaa Sari Viertiö.