Pääkirjoitus 1/19: Kaupungin kynnys
Kaupunki on nyt suomalaisen elämän tavallisin kehys. Miten arkkitehdit ovat mukana tässä kehityksessä?
Studiolla Trevor Harris ja Hennu Kjisik – Idealismin puolella
Trevor Harris ja Hennu Kjisik ovat reilun kolmen vuosikymmenen ajan johtaneet nimiään kantavaa arkkitehtitoimistoa, jonka ajatukset ovat vaikuttaneet lähes kaikilla Suomen kaupunkiseuduilla.
Yksityinen julkinen yksityinen
Victor Gruen kehitti 1900-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa kauppakeskuksen, jonka jälkeläiset mietityttävät Kristian Äijöä ja Antti Auvista.
Reunakaupungin tiiviyden äärellä
Tiivistäminen tuntuu olevan muotisana kaupunkien kehittämisestä puhuttaessa, mutta mitä tiiviys oikeastaan tarkoittaa? kysyvät Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisen Urban Studies and Planning -maisteriohjelman professorit.
Megahankkeilla maineeseen?
Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu Tampere tarvitsee suurten rakennushankkeiden rinnalle kaupunkitalouden huomioimista, jos se haluaa kasvaa myös taloudellisesti, huomauttaa tutkija ja arkkitehti Jenni Partanen.
Mitä kaupungille kuuluu?
Digitaalisuuden kehitys saa aikaan kaupunkitiloissa ja niiden käytössä muutoksia, joihin myös suunnittelun ohjauksen tulisi ottaa aktiivisesti kantaa, ehdottaa Sari Viertiö.
Kysymys jähmettyy vastaukseksi
Jan Gehlin kymmenen vuotta vanha teos Cities for People on käännetty nyt suomeksi. Tommy Kaj Lindgren löytää teoksesta yksinkertaistuksia, jotka eivät vie alan kehitystä eteenpäin.
Kohti tulevaisuuden arkkitehtuuria?
Lee Marable pohtii Helsingin keskustakirjasto Oodin arkkitehtuurin kytköksiä nyky-yhteiskunnan arvoihin, ihanteisiin – ja kapitalismiin.
Oodi kaikelle
Helsingin keskustakirjasto Oodi on ladattu yli kymmenen vuoden ideointiprosessin aikana toiveilla, joista useat se tuntuu jo kolmen kuukauden toiminnan jälkeen täyttäneen.