Kohti terveellisen kaupungin kaavaa
Koronapandemian myötä elinympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on kiinnostuttu yhä enemmän. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten tulevia epidemioita voidaan torjua kaupunkisuunnittelun keinoin.
”Katoamassa on tonneittain betonia, terästä ja kulttuurihistoriallisia arvoja” – uusien sote-rakennusten tieltä puretaan tällä hetkellä 1960–1970-luvun arkkitehtuuria
Uusien terveydenhuollon rakennusten myötä suuri joukko vanhoja hoivarakennuksia tullaan purkamaan tai muokkaamaan uuteen käyttöön. Millaista arkkitehtuuria ja rakennusperintöä tämän myötä katoaa?
Käsite: Lämpöviihtyvyys
Lämpötilan kokemiseen liittyvät normit ovat kulttuurisidonnaisia. Siksi ne voisi myös kyseenalaistaa, näkee Frans Saraste.
2010-luvulla Suomessa alkoi sosiaali- ja terveysalan rakennusbuumi – millaista arkkitehtuuria siitä on seurannut?
Keräsimme yhteen hiljattain valmistuneita ja käynnissä olevia sairaala- ja terveyskeskushankkeita eri puolilta Suomea.
Painovoimainen ilmanvaihto on mainettaan energiatehokkaampaa
Ilmakirjan kirjoittajat avaavat painovoimaisen ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyviä tutkimustuloksia.
Ratikkakaupungin ensiaskeleet
Suomen suurimpien kaupunkien joukkoliikenne on mullistumassa pikaraitioteiden myötä. Miten uusi liikenneväline vaikuttaa kaupunkiseutujen kehitykseen, ja millaista urbaania ympäristöä raitioteiden varsille on syntymässä?
Vaihtoehto: Liikkumisen arkkitehtuuri kannattaa uudistaa
Liikkumisjärjestelmän kehittäminen olisi yksi tehokas tapa torjua luontokatoa ja ilmastokriisiä, visioi Olli Hakanen.
Kansanliikkeet, rakennusperinnön pelastajat?
Helsingin Meri-Rastilassa asukkaat ovat pian parin vuosikymmenen ajan pyrkineet vaikuttamaan asuinalueensa kehittämiseen. He eivät ole ensimmäisiä, jotka huoli naapuruston muuttumisesta on saanut liikkeelle.
Käsite: Fluidius
Fluidius tarjoaa virkistävän tarkastelukulman jokaiselle kaupunkia katsovalle, ehdottaa Tuulia Kivistö.