ark
Uusien asuntokonseptien kehittäminen on kuitenkin tapahtunut lähes yksinomaan rakennusliikkeiden ehdoilla ja kustannussäästöjä tavoitellen, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Suomalainen asumiseen liittyvä kuvasto on homogeenista, sanoo Tuomas Uusheimo.
Mitä jäi käteen kesän asuntomessuilta? Siis muuta kuin esitteitä ja kertakäyttökasseja?
Mitä tapahtuu evankelis-luterilaisen kirkon rakennusperinnölle, ja mistä löydämme jatkossa pyhän kokemuksia? Kristo Vesikansa alustaa Pyhä tila -numeron teemaa.
Millaisissa paikoissa pyhyyden kokemus syntyy?
Pyrkimys hiilineutraaliin rakentamiseen on nostanut materiaalit entistä keskeisempään rooliin arkkitehtuurissa, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Portugalilaisen arkkitehtuurin kehityksellä on 1900-luvun jälkipuolella oli myös polittiisia kytköksiä.
Tuomas Uusheimo löysi ihanteellisen sommitelman pellon laidalta.
Tuomas Uusheimo vierailee Mall of Tripla -kauppakeskuksessa Helsingin Pasilassa kolme päivää poikkeustilan julistamisen jälkeen.
Koronavirusepidemian vaikutukset arkkitehtuurin näkyvät vasta vuosien päästä.
Koronapandemia pakottaa pysähtymään, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden opetella uusia asioita ja tarkastella myös arkkitehtuurialaa uusin silmin.
Arkkitehtuurin merkitykset eivät ole pysyviä, vaan yhteiskunnan murrokset asettavat yhä uusia vaatimuksia myös paikoille ja rakennuksille.
Iida Kalakoski tarkastelee Tampereen muuttuvaa kaupunkikuvaa ja samalla muuttuvia merkityksiä.
Empatia suunnittelussa tarkoittaa vähintään sitä, että on hyväksyttävä toisten näkökantojen läsnäolo siellä, missä on kyse eletystä ja koettavasta elämästä.
Arkkitehtuurilta vaaditaan yhä enemmän sosiaalista ja ekologista vastuuta. Paikallisuutta korostava kriittinen regionalismi voi tarjota yhden näkökulman globaalien ongelmien ratkaisuun, ehdottaaa jeesjeesgood-kollektiivi.
