Käsite: Fluidius
Fluidius tarjoaa virkistävän tarkastelukulman jokaiselle kaupunkia katsovalle, ehdottaa Tuulia Kivistö.
Pääkirjoitus 5/2022: Suomi purkaa, mutta kuinka pitkään?
Suomessa puretaan vuosittain noin 4 000 rakennusta. Olisiko mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa rakennuksia purettaisiin vain siinä tapauksessa, että se on ehdottoman välttämätöntä?
Rakennussuojelua muodon vuoksi
Rakennussuojelu keskittyy tällä hetkellä liikaa julkisivujen suojeluun, mikä ei oikeastaan ole rakennussuojelua alkuunkaan, pohtii Erkki Mäkiö.
Pääkirjoitus 4/2022: Rakennettuja unelmia
Onko omakotitaloasumisen ihanne menneisyyttä vai tulevaisuuden ratkaisu?
Ekokatastrofi edellyttää negatiivisia ideoita
Arkkitehtien on päästävä eroon sellaisesta idealismista, että tehtävämme olisi löytää ratkaisu kaikkiin ongelmiin, kirjoittaa Julius Jääskeläinen.
Posthumanismi ja katoavaisuuden arkkitehtuuri
Arkkitehtuurisuunnittelu ja rakentaminen voisivat ottaa oppia eläimiltä, ehdottaa Panu Savolainen.
Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla
Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat rakennusalan uudistamaan käytäntönsä perinpohjaisesti lähivuosina. Samalla on aiheellista pohtia luonnon ja rakennetun ympäristön suhdetta teoreettisemmistakin lähtökohdista, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 2/2022: Muistamisen ja unohtamisen syklit
Se, mitkä rakennukset jälkipolvet muistavat ja mitä he arvostavat, on seurausta vuorovaikutteisesta prosessista, johon osallistuvat niin media, ammatilliset instituutiot kuin rakennusten ja kaupunkitilojen käyttäjät.
Parantolat Paimion varjossa
Suomessa toimi viime vuosisadalla 80–85 tuberkuloosin hoitoon erikoistunutta hoitolaitosta. Paimion ikoninen hahmo peittää taakseen koko muun suomalaisen parantola-arkkitehtuurin, kirjoittavat Heini Hakosalo ja Emilia Rönkkö.