Jutut

Syventävää

Ilmiöt — 1.1.2023

Teknologiaa, asfalttia ja asenteita

Suomalaisen liikennejärjestelmän autokeskeisyys on tuonut mukanaan monia yhteiskunnallisia ongelmia. Tulevaisuuden visioinnissa korostuu edelleen usko uusiin teknologioihin, vaikka niiden sijaan tarvittaisiin laajempia ajattelun muutoksia.

Ilmiöt — 1.1.2023

Ratikkakaupungin ensiaskeleet

Suomen suurimpien kaupunkien joukkoliikenne on mullistumassa pikaraitioteiden myötä. Miten uusi liikenneväline vaikuttaa kaupunkiseutujen kehitykseen, ja millaista urbaania ympäristöä raitioteiden varsille on syntymässä?

Ilmiöt — 1.1.2023

Kansanliikkeet, rakennusperinnön pelastajat?

Helsingin Meri-Rastilassa asukkaat ovat pian parin vuosikymmenen ajan pyrkineet vaikuttamaan asuinalueensa kehittämiseen. He eivät ole ensimmäisiä, jotka huoli naapuruston muuttumisesta on saanut liikkeelle.

Tutkimus — 1.5.2022

Arkkitehti muutoksen välittäjänä

Tyhjillään olevien tilojen väliaikaiskäyttö on viime vuosikymmeninä tunnistettu kestäväksi ja osallistavaksi keinoksi kehittää kaupunkeja. Väliaikaiskäyttöjen parissa toimiminen voi olla arkkitehdeille myös keino kyseenalaistaa perinteistä suunnittelutyötä rajoittavia rakenteita.

Ilmiöt — 1.5.2022

Miten toimitila muuttuu asunnoiksi?

Pelkästään pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä noin 50 kerrostalokorttelin verran tyhjää toimistotilaa. Asunnoille taas tuntuisi olevan jatkuvaa kysyntää. Millä ehdoilla toimitila muuttuu asunnoiksi?

Ilmiöt — 1.5.2022

Kahden kunnantalon kohtalo

Moni merkittävä rakennus joutuu purkulistalle, jos korjaaminen on liian kallista tai sopivaa käyttötarkoitusta ei löydetä. Arkinen rakennusperintö on uhattuna ilman ajoissa hankittua suojelumerkintää.

Essee — 1.4.2022

Arkkitehti viihtymisen asiantuntijana, ennen ja nyt

Arkkitehdeilla on suuri yhteiskunnallinen vastuu elinympäristöjen suunnittelijoina. Merkityksellisintä arkkitehtuuri on silloin, kun se rakentuu ikivanhalle ympäristösuhteelle, pohtii Kaj Nyman.

Analyysi — 1.4.2022

Uusin silmin: Talo Lehtovuori

Arkkitehti Olli Lehtovuoren oma talo on toiminut jo puolen vuosisadan ajan asuntoarkkitehtuurin laboratoriona. Paritupaan perustuva muunneltava pohjaratkaisu olisi käyttökelpoinen tänäkin päivänä.

Essee — 1.3.2022

Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle

Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.

Essee — 1.3.2022

Arkkitehtuuri jälleenrakennuksen politiikkana

Arkkitehtuurilla on keskeinen rooli, kun yhteiskuntaa muutetaan eli jälleenrakennetaan ekologisesti kestävämmäksi. Millaisille periaatteille uuden arkkitehtuurin tulisi rakentua?

Essee — 1.2.2022

Unholan väki

Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.

Ilmiöt — 1.2.2022

Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?

Arvind Ramachandran haastatteli erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia heidän kokemuksistaan arkkitehtuurikeskustelusta ja tavoista, joilla sen nykyiset puutteet voitaisiin korjata.

Ilmiöt — 1.2.2022

Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus

Ainutlaatuisuus tai harvinaisuus määrittävät useimmiten sen, millaiset rakennukset arkkitehtuurin alalla nostetaan esiin ja mitä lopulta halutaan suojella. Miten käy tavanomaisen ympäristön, joka ei täytä kumpaakaan kriteeriä?

Ilmiöt — 1.2.2022

Syvää, syvempää, syvintä empatiaa

Suunnitellessaan rakennusta arkkitehti miettii tulevia käyttäjiä ja kenties jopa tekee yhteistyötä heidän kanssaan. Empatian avulla on mahdollista rakentaa siltoja toimijoiden välille. Helena Sandman määritteli väitöstutkimuksessaan kolme empatiatyyppiä.

Essee — 1.2.2022

Essee: Sankaria etsimässä, eli tarinoita Aino Aallosta

Ulla Engman uppoutuu esseessään Aino Aallosta kerrottuun.