Suunnittelija tulkitsee ja täydentää lähiötunnelmaa
Mistä lähiön tunnelma muodostuu, ja kuinka tunnelmaa voi suunnitella? Kahden arkkitehtitutkijan esseessä tarkastellaan arkkitehdin ja paikan suhdetta.
Miten kokemus yhdistyy kaupunkisuunnitteluun?
Kaupunkisuunnittelun yhteydessä puhutaan usein sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tärkeydestä, mutta arvot eivät näy tiedoissa, joita suunnittelijalle tarjotaan suunnitelmien pohjaksi. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikissä tieto päätettiin kerätä itse, kun Itäkeskuksen alueen kehittäminen alkoi.
Uusi umpikortteli vaatii uudenlaista ajattelua
Viime vuosikymmeninä kaupunkikehityshankkeet ovat perustuneet yhä useammin umpikorttelirakenteeseen. Sata vuotta sitten modernistit tuomitsivat typologian pimeänä ja ahtaana. Mikä on nyt toisin?
Erik Bryggman ja Turun kaupunkikuva
Erik Bryggman tunnetaan erityisesti rakennuksistaan. Hänen töistään löytyy kuitenkin myös kaupunkisuunnittelullinen ote.
Kuinka vanhaa pitäisi täydentää?
Moderni vai traditionaalinen? Kutsuimme kolme asiantuntijaa keskustelemaan siitä, miten arkkitehtuurin tyylikeskustelu olisi mahdollista tuoda nykypäivään.
Viestejä menneestä
Ilmastokriisin kirittämä kiertotalousajattelu muuttaa arkkitehtuurin estetiikkaa. Kun vanhoja rakennusosia käytetään uudelleen yhä enemmän, tarvitaan myös uusia käsitteitä ja toimintatapoja, kirjoittavat Iida Kalakoski ja Riina Sirén.
Radikaalia suojelua
Nykyisin mikä vain yhteisöllisesti arvostettu voi olla kulttuuriperintöä. Miten se muuttaa kulttuuriperinnön suojelumenetelmiä?
Piirustuspöydällä: How’m I Doing, Louis Kahn?
Kun AS LL TK -toimistossa suunniteltiin toimistotilan remonttia, selän takana seisoi Louis Kahn.
Hämärän kaupungeissa
François Schuitenin sarjakuvissa arkkitehtoniset utopiat kääntyvät dystopioiksi.